Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2015

Suunnattoman syyllisyyden vallassa

Kun rouva Hartford-Jones hymyili, hänen terävähköt piir­teensä sulivat pehmeämpiin ja pyöreämpiin kaarteisiin jotka saivat Culpepperin automaattisesti ajattelemaan Batsebaa. Sa­lomon äiti oli varmastikin ollut juuri tuollainen nainen, hän ajatteli. Lujatahtoinen, mutta silti lämmin ja hyvä, luonteikas ja myötätuntoinen.

— Ettekös te ole varsin nuori yliperämieheksi? nainen sanoi ja ryhtyi mittailemaan tätä miellyttävää, pulleahkoa nuoru­kaista jonka tummat kiharat putosivat viehättävästi otsalle.

Culpepper punastui. — Kolmekymmentäkolme, hyvä rou­va.

— Näytätte nuoremmalta. Nainen sulki silmänsä ja veti sy­vään ja nautiskellen henkeä. — Täällä merellä te varmaan elät­te onnellista elämää.

Culpepper ei keksinyt mitään sanottavaa. Suunnattoman syyllisyyden vallassa hän katseli miten naisen pienet kiinteät rinnat liikahtelivat ohuen puuvillapaidan alla. Nännit piirtyi­vät kiihdyttävästi esiin ja sojottivat kohti tyrmäävän uhmak­kaasti. Ehkäpä tämä ei ollutkaan Batseba, Culpepper ajatteli. Ainakin hänellä oli Salomen rinnat. Culpepper pakotti katseensa rinnoista naisen kasvoihin ja huomasi että tämä katseli häntä yllättävän lämpimästi hymyil­len. Hän punastui ja alkoi änkytellä anteeksipyyntöä. Nainen astahti lähemmäs ja painoi sormen hänen huulilleen.

— Rakas herra Culpepper, olen jo vienyt aivan liikaa teidän aikaanne.

— Voi ei, Culpepper ehätti sanomaan, — eihän toki. Ei lainkaan.

Heidän takaansa kuului kohtelias yskähdys, ja käännähtäes- sään Culpepper näki Tommyn tuijottavan silmät pullollaan.

— Minun vahtivuoroni, hän sanoi. Hänen katseensa käväisi rouva Hartfordissa, ja hän näytti siltä kuin ei kykenisi usko­maan näkemäänsä.

—Tarkoittaako se että olette vapaa nyt? nainen kysyi. Cul­pepper punastui ja nyökkäsi. — Sehän on suurenmoista. Käve­lemmekö vähän?

Rouva Hartford-Jones sujautti käsivartensa Culpepperin kai­naloon ja talutti tämän komentosillan poikki portaisiin. Tom­my katseli heidän menoaan äimistyneen epäuskoisena ja meni sitten ruorimiehen luo.

— Näitkö sinä tuon?

— Minä näin sen mutta en vieläkään usko sitä.

— Saamari! Pitäisiköhän meidän kertoa kapteenille?

— Mitä siitä voi sanoa?

— Totta, Tommy sanoi rypistäen otsaansa huolestuneesti.

— Jos minä kertoisin hänelle että Culpepper on langennut riettailuun hän luulisi että minulla on juoppohulluuskohtaus tai jotakin.

— Eihän tuo eukko ole edes hyvännäköinen.

Tommy nyökkäsi ymmällään. — Ehkä se on seonnut. On­han tämä sentään ollut aika helvetillinen päivä. Ensin ne ruu­miit ja sitten kapteeni rupeaa raittiiksi ja sitten me hyökätään sen väärän aluksen kimppuun. Ehkä se oli liikaa sille ja siltä meni järki.

— Sitten on akaltakin mennyt järki, ruorimies julisti var­masti. — Olisit nähnyt miten ne katseli toisiaan.

— Ja näin pitkän ajan jälkeen, Tommy sanoi, ja ihmetys soinnahd hänen äänessään. — Kaikkien niiden vuosien jäl­keen ja kaikkien niiden tyttöjen jälkeen joita me on pantu tyr­kylle. Helkutti, mehän kerran pantiin sen sänkyynkin yksi Tor- tolalla ja se kiljui kuin pistetty sika.

He katsoivat toisiinsa päätään puistellen.

— Että onkin osannut olla helvetillinen päivä, ruorimies sa­noi. — Tosi helvetillinen.

Tarjous seiska kannella

Culpepper katseli auringon rippeiden katoamista meren hehkuvanpunaiseen loistoon, haisteli ilman leutoa uhoa kun kos­teus viileni ja väistyi niin että päivän tuoksut tiivistyivät entistä täyteläisemmiksi. Oli tarjouksen hetki, hänen lempi tuokionsa jolloin hän asteli seiska tarjous kannella, avasi raamatun umpimähkään ja lausui siitä mielessään vilkaisten kirjaan vain silloin tällöin muistiaan virkistääkseen. Hän hymyili ja mumisi: —Ja teidän silmänne aukenevat ja te tulette Jumalan kaltaisiksi.

— Anteeksi kuinka?

Hän käännähti ja huomasi katsovansa varsin epätavallista naista. Lukuun ottamatta paljaita jalkoja ja 7 päivää kauhtuneita haala­reita jotka oli kääritty ylös polviin hänellä oli oudon määräävät piirteet ja pistävänharmaat silmät. Hänen tukkansa oli ruskea, ohimoilla oli vivahdus harmaata ja leuka työntyi terävästi esiin kalpeasta ohuesta kaulasta. Noita kasvoja ei käynyt aliarvioimi­nen, Culpepper päätteli.

— Anteeksi, hän sanoi. — Minä vain lausuin ääneen.

— Ensimmäistä Mooseksen kirjaa varmaankin?

— No, niin juuri. Culpepper katsoi muualle, sillä hänen oli vaikea katsoa naista pitempään silmiin. — Täällä seiska tarjous kannella on sellainen ilta.

— Joillekin kenties, nainen kivahti. —Joillekin toisille se voi olla varsin pelottava.

— Hyvä rouva, ei täällä ole mitään pelättävää, Culpepper ehätti sanomaan.

— En minä sanonutkaan että minä pelkään. Minä ajattelin niitä kahta tyttöparkaa jotka ovat hysterian partaalla vain ajatellessaankin sitä että he saattavat toistamiseen joutua niiden saksalaisraakalaisten maalitauluksi. Minä en voi käsittää kuin­ka mies voi lausua raamattua ja silti lähteä mokomaan yrityk­seen mukanaan kolme avutonta naista jotka eivät muuta toivo kuin rauhaa ja hyvää tahtoa.

— No kas, katsokaahan kun kapteeni päätti niin. Operaatio kestää 7 päivää.

— Niinkö? nainen sanoi ja katsoi Culpepperiä tarkemmin.

— Ettekö te olekaan kapteeni?

— En hyvä rouva. Minä olen yliperämies Culpepper.

— Vai niin. Katse suli hiukan, ja hiven lämpöäkin ilmestyi siihen kun nainen huomasi miten hermostunut Culpepper oli.

— Siinä tapauksessa minun lienee parasta puhua kapteenin kanssa.

— Hän on hytissään, Culpepper vastasi ja epäröi sitten ah­distuneen näköisenä. — Mutta… jos suotte anteeksi sanani, tämä ei taida olla paras mahdollinen hetki asiasta keskustele­miseen.

— Niinkö? Kulmakarvat kohosivat kuninkaallisesti. — Ja saanko kysyä miksi ei?

— Kapteeni on hivenen tolaltaan. Hankala päivä, ja suoraan sanoen hän voi olla hiukan äkkipikainen, sillä tarjous ei miellytä häntä.

— Sen verran meillä sitten ainakin on yhteistä, nainen sanoi ärhäkästi. —Joka tapauksessa sille miehelle on sanottava etten minä aio sallia että minut viskataan etulinjaan hänen oikus­taan.

— Olen ehdottomasti samaa mieltä kanssanne, hyvä rouva. Itse asiassa olisin valmis menemään niinkin pitkälle että sanoi­sin ettei niin hurmaavan olennon kuin te tulisi olla tällä aluk­sella tai ainakaan seiska tarjous lainkaan.seven seas cruiser